Someron kirkot

Someron kirkko Nykyinen kirkko on Someron neljäs kirkko. G.Th. Chiewitzin suunnittelema kirkko rakennettiin peittämättömästä tiilestä v.1859. Kirkkorakennus on ns. pitkäkirkko, jonka leveästä ja laakeakattoisesta runkohuoneesta erkanee monikulmaisen kuori-päädyn kohdalla matala sakaristo. Varhaista uusgotiikkaa edustavan kirkon seiniä jäsentävät porrasteiset tukipilasterit ja niiden väliin jäävät suuret ikkunakentät. Urut on rakentanut Uudessakaupungissa urkurakentamo J.A.Zachariassen vuonna 1880. Niissä on mekaaninen hallinta, kaksi sormiota ja 19 äänikertaa. Urkuihin tehtiin dispositiomuutoksia vuonna 1964 ja 1974, mutta vuonna 2000 se palautettiin takaisin alkuperäiseen soinnilliseen asuunsa. Soitin onkin arvokas osa suomalaista urkujenrakennushistoriaa. Someron kirkko kuuluu Tiekirkko-ketjuun
Somerniemen kirkko Ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti jo v.1682. Puukirkko, luultavasti pitkäkirkko purettiin 1731 ja rakennettiin välittömästi úudestaan. Sen järjestyksessä toinen tapuli rakennettiin 1749 ja erillinen puinen, kolminivelinen tapuli on edelleen pystyssä. Nykyinen puukirkko on rakennettu intendentinkonttorin piirustusten mukaan v. 1813. Somerniemen seurakunnan kirkko on kauniilla paikalla Painionjärven rannalla. Se on torniton, suorarakenteinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta ulkonevat keskiakselissa vastakkaiset kylkiäiset, pohjoinen sakaristo ja eteläinen eteinen.
Vanha kellotapuli ja kivisakaristo Hautausmaalla, entisten kirkkojen paikalla sijaitsee Someron vanhin rakennus, kivisakasti, jonka rakentaminen aloitettiin 1490-luvulla. Harmaakivestä muurattua kivisakaristoa kattaa jyrkkä satulakatto. Sen oviaukoissa on tiilimuurausta ja pohjoispäädyssä ristikomero. Ristiholvattu sakaristo kuului viimeksi v.1665 rakennettuun ja nyttemmin hävinneeseen puukirkoon
Hautausmaa Hautausmaan vanhin osa on yli 500 vuotta vanha. Sitä on useaan kertaan laajennettu; uusin osa otetiin käyttöön vuonna 1965. Hautausmaalta löytyy mm. Someron huomattavimman kirkkoherran, rovasti Jaakko Ritzin hauta ja viime sotien sankarihauta-alue, jossa on 279 vainajaa. Sankarihaudalla on kuvanveistäjä August Veuron suunnittelema sankaripatsas vuodelta 1949. Suurelle yleisölle tunnetumpia lienevät kuitenkin Unto Monosen ja Rauli Badding Somerjoen haudat

Päivitetty viimeksi: 23.3.2009 (Ranta Taija)