Ympäristön suojelu

Ympäristötuki, täydentävät ehdot ja nitraattidirektiivi säätelevät eräitä viljelyyn liittyviä toimia. Seuraavaan on koottu eräitä keskeisimpiä vaatimuksia ja rajoituksia mm. lannan levitykseen, maanäytteisiin ja kasvisuojeluun liittyvissä asioissa.

Lannan levitys

Nitraattiasetuksen mukaan lantaa ei saa levittää routaantuneeseen, lumipeitteiseen eikä veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Jos maa on sula ja kuiva ja eikä valumia vesistöön aiheudu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole, voidaan lantaa levittää 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. Nurmikasvuston pintaan lantaa ei saa levittää 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lisäksi typpilannoitus on kielletty 5 metriä lähempänä vesistöä.

Huomioi että mikäli olet sitoutunut ympäristötukeen kotieläintilana ja valinnut lisätoimenpiteeksi lannan levityksen kasvukaudella, saa lantaa levittää enintään 15.8. asti. Poikkeuksellisesti syysviljoja kylvettäessä tai nurmea perustettaessa levitys on mahdollista 10.9. asti. Katso tarkemmat ohjeet ympäristötuen sitoumusehdoista.

Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä.

Nitraattiasetus säätelee myös lannan patterointia. Patterointi on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja se edellyttää tällöin ilmoittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Somerolla ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Timo Klemelä.

Viljavuustutkimukset

Mikäli viljelijä on sitoutunut ympäristötukeen, on hänen teetettävä viljavuustutkimukset tilan viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista, hoidetuista viljelemättömistä pelloista ja velvoitekesannoista sekä pelloilla sijaitsevilta erityistukisopimusaloilta, joilta ei korjata satoa tai lannoiteta, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta.

Viljavuustutkimus on uusittava kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta. Näytteitä on otettava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli 0,5 hehtaarin suuruinen. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden. Peruslohkoista jotka ovat enintään 0,5 hehtaarin suuruisia, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa kahta peltohehtaaria kohden. Katso lisää ympäristötuen sitoumusehdoista.

Maanäyterasioita saa maataloustoimistosta.

Kasvinsuojelu

Mikäli viljelijä on sitoutunut ympäristötukeen, on tilalla käytettävä kasvinsuojeluruisku testattava viiden vuoden välein Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) valtuuttamalla testaajalla. Jos viisi vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, on kasvinsuojeluruisku testattava ennen seuraavan kasvukauden alkua.

Maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka osallistuu joka viides vuosi ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden vähintään neljä tuntia kestävään koulutukseen. Koulutukseksi hyväksytään koulutus, jonka ELY-keskus on etukäteen hyväksynyt.

Tällä alueella kyseisiä koulutuksia ajankohtaisista kasvinsuojeluasioista ja ruiskuntestauksia järjestää mm. ProAgria.

ProAgria Hämeen järjestämiä ruiskuntestausaikoja.

Hoidettujen viljelemättömien peltojen niitto

Hoidettuun viljelemättömään peltoon luetaan kuuluvaksi erilaiset luonnonhoitopellot sekä avo, sänki- ja viherkesannot. Luonnonhoitopellot jakautuvat monivuotisiin nurmipeltoihin ja monimuotoisuuspeltoihin.

Monivuotisten nurmipeltojen kasvuston vuosittainen niittäminen ei ole pakollista. Niitto on kuitenkin tehtävä aina kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää ja kaikissa tapauksissa vähintään joka kolmas vuosi. Niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista. Jos kasvusto kuitenkin niitetään, niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei tule aloittaa ennen elokuun 1. päivää. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin.

Viherkesannot on niitettävä kerran kasvukauden aikana elokuun loppuun mennessä. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava kuitenkin huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot, minkä vuoksi niittoa ei tule aloittaa ennen 1.8. Niitto voi kuitenkin tapahtua aiemmin, jos kyse on rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnasta, niiden leviämisen estämisestä tai vastaavasta syystä. Syy on tällöin merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Viherkesantojen niittovelvoitteesta voidaan poiketa lohkoilla, jotka on kylvetty yksivuotisella riistakasviseoksella riistan talviruokintatarkoituksessa. Avo- ja sänkikesannot on niitettettävä tarvittaessa elokuun loppuun mennessä.

Kahden kasvilajin vaatimus

Täydentävissä ehdoissa on 1.8.2007 lähtien voimassa ns. viljelykiertovaatimus, joka edellyttää sitä, että maatilalla on oltava viljelyssä vähintään kaksi kasvilajia tai muuta hyväksyttävää pellon hoito- tai käyttömuotoa. Pienin kasvulohko, joka voidaan hyväksyä kasvilajiksi tai pellon hoito- tai käyttömuodoksi, on viisi aaria. Viljelykiertovaatimus ei koske kasvihuonealoja eikä maatiloja, joilla on käytössään ainoastaan nurmikasvien tai pysyvien kasvien alaa tai joiden koko alaa koskee maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, luonnon ja maiseman monimuotoisuudeen edistamisestä tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä.