Jätevedet
Suomessa yli 80 prosenttia asukkaista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn piirissä. Miljoona ihmistä asuu kuitenkin keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella. Viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään vesistöjä keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkon piirissä asuvaa. Haja-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. Jätevedet rehevöittävät vesistöjä, mikä pahentaa esimerkiksi sinileväongelmaa. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet heikentävät asuinympäristön hygieenistä tilaa ja lähivesien laatua sekä pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai naapurin kaivon vedenlaadussa.
Jätevesien käsittely
1. Valtioneuvoston asetusta yhdyskuntajätevesistä sovelletaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006).
2. Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tässä ns. hajajätevesiasetuksessa määritellään vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistuksesta, jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta sekä käytöstä ja huollosta. Uusi hajajätevesiasetus (209/2011) tuli voimaan 15.3.2011.
Myös muu lainsäädäntö ohjaa jätevesien käsittelyä. Vesihuoltolaissa (119/2001) säädetään viemäröinnin ja muun vesihuollon järjestämisestä, vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymisestä kunnassa ja laitosten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ohjaa osaltaan jätevesijärjestelmän suunnittelua ja rakentamista.
Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla
Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä säädetään ympäristönsuojelulaissa (YSL). Sitä koskeva lakimuutos tuli voimaan 9.3.2011. Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä.
Ympäristönsuojelulain muutos 196/2011
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla 209/2011
Kiinteistöllä tulee olla sellainen jätevesien käsittelyjärjestelmä, jolla normaalioloissa voidaan saavuttaa riittävän tehokas puhdistustaso. Kiinteistöllä tulee myös olla kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje.
Uudessa hajajätevesiasetuksessa on määritelty puhdistustasot talousjätevesien käsittelylle. Kiinteistöltä vaadittava puhdistustaso tarkoittaa keskimääräistä puhdistustulosta, joka voi vaihdella esim. hetkellisistä kiinteistön käytössä tapahtuvista muutoksista (esim. lomamatka) tai sääolosuhteista. Uudisrakentamista vaatimukset koskevat heti. Enne vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä vaatimukset tulee täyttää 15.3.2016 mennessä.
Vähimmäispuhdistustaso
orgaaninen aines 80 %
kokonaisfosfori 70 %
Kunnat voivat antaa paikallisia määräyksiä jätevesien käsittelystä täydentämään jätevesiasetusta. Määräyksiä voi löytyä mm. ympäristönsuojelumääräyksistä ja rakennusjärjestyksestä sekä jätehuolto- ja terveydensuojelumääräyksistä. Someron ympäristönsuojelumääräyksissä kielletään mm. jätevesien maahan imeytys pohjavesialueilla. Ympäristönsuojelumääräyksiä päivitetään parhaillaan vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä.
Someron ympäristönsuojelumääräykset (pdf)
Uudet puhdistustasoa koskevat vaatimukset eivät koske kiinteistöllä vakituisesti asuvaa omistajaa/asuvia omistajia, mikäli he ovat täyttäneet 68 vuotta lain voimaan tullessa (9.3.2011). Vapautuksen voi saada hakemuksesta myös ns. sosiaalisilla perusteilla. Viiden vuoden mittaista vapautusta haetaan kunnalta.
Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje
Kiinteistön omistajalla täytyy olla selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje. Selvityksen ja ohjeen voi teetättää ammattilaisella. Jos jätevesijärjestelmä on yksinkertainen, voi selvityksen sekä käyttö- ja huolto-ohjeen tehdä itse. Sekä selvitys että käyttö- ja huolto-ohje säilytetään kiinteistössä ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa.
Selvityksessä tulee olla:
kuvaus kiinteistön jätevesiratkaisusta;
perusteltu arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä;
asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat.
Käyttö- ja huolto-ohjeesta tulee selvitä muun muassa seuraavat tiedot:
Ohjeet jätevesijärjestelmän normaalista käytöstä.
Mitä hoitoa, huoltoa ja tarkkailua jätevesijärjestelmä vaatii ja miten usein.
Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa.
Ohjeet jätevesijärjestelmän määräaikaistarkastuksista
Taustaa selvitykseen
Selvityslomake (pdf), Selvityslomake (word)
Täyttöohjeet (pdf)
Suunnitelma jätevesijärjestelmän uusimisesta
Ennen jätevesijärjestelmän tehostamista tai uuden rakentamista on laadittava jätevesisuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa seuraavat asiat:
- tiedot alueesta ja kiinteistöstä sekä jätevesien käsittelyä koskevista määräyksistä;
- kiinteistöllä tehty selvitys jätevesien muodostumisesta, tontista sekä nykyisistä jätevesilaitteista ja -rakenteista;
- erilaisten viemäröintitapojen ja käymäläratkaisujen vertailu;
- tulevan jätevesijärjestelmän toimintaperiaate ja perustelut juuri sen puhdistamon valinnalle;
- arvio kuormituksen vähentämisen riittävyydestä;
- asemapiirros, tasopiirros, pituus- ja poikkileikkaukset sekä tarvittavat detaljikuvat;
- rakennus-, koneisto- ja sähkötyöselitykset sekä tarvikeluettelo;
- kartta, josta selviää käsiteltyjen jätevesien purkupaikka;
- jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet.
Uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen tai vanhan järjestelmän saneeraus vaatii toimenpideluvan. Luvan saaminen edellyttää ammattilaisen tekemää jätevesisuunnitelmaa, jonka mukaan jätevesijärjestelmän rakentaminen voidaan toteuttaa. Säädösten mukaan suunnitelman tulee ottaa kantaa asetuksessa määrättyihin asioihin ja suunnitelman laatijan on oltava viranomaisten hyväksymä.
Jätevesisuunnitelma (pdf), Jätevesisuunnitelma (word)
Jätevesisuunnittelijoita (pdf)
Myös FISE Oy pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista
Lietteen käsittely
Jäteveden käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai niiden käsittelyyn oikeuttavan ympäristöluvan saaneelle vastaanottajalle. Jätevesijärjestelmän lietettä tai umpikaivon lietettä voi taajama-alueen ulkopuolella käsitellä kiinteistöllä esimerkiksi kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla noudattaen MMM:n ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohjetta Dnro 2915/835/2005. Kuivakäymäläjätteen kompostointi taajama-alueen ulkopuolella omalla kiinteistöllä on sallittua käyttämällä riittävästi runkoainetta ja kuiviketta niin, ettei nestepäästöjä synny.
Eläinsuojan jätevedet ja omat asuinrakennuksen jätevedet voidaan johtaa eläinsuojan lietesäiliöön tai virtsakaivoon tai käsitellä ne yhdessä lietelannan tai virtsan kanssa noudattamalla asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).
Muualta kuin omalta kiinteistöltä tuotujen jätevesijärjestelmien lietteiden ja umpisäiliön jätteiden kompostointi tai muu käsittely edellyttää ympäristölupaa.
Someron kaupungin jätehuoltomääräykset
Lisätietoa jätteen kuljetuksesta Someron kaupungin sivuilla
