Tekstikoko
 
 

Tutustu Someroon

Somero on ihanteellinen pikkukaupunki keskellä ruuhka-Suomea. Somero on kotoisa kaupunki, joka tarjoaa hyvät puitteet turvalliseen asumiseen. Kaupungin kunnossa oleva talous takaa toimivat peruspalvelut. Kaupalliset palvelut ovat hyvät, kylätoiminta on vireää, kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia on runsaasti.
Somerolla voit valita asumismuotosi elämäntilanteen mukaan. Kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja sekä rivi- että kerrostaloissa. Somerolla voit täyttää unelmasi, rakentaa kodin järven rannalle kaupungin keskustaan tai asettua mummon-mökkiin  maaseudun rauhaan.
Asuminen on edullista, pääkaupungin kaksion hinnalla saat Somerolta omakotitalon tontteineen.

Lasten päivähoito on turvattu. Alakouluja on vielä useassa Someron kylässä, ja Somerolla voi opiskella ylioppilastutkintoon saakka. Monipuoliset ammatilliset jatko-opintomahdollisuudet löytyvät Salosta ja Forssasta. Yliopistokaupungit Helsinki, Turku ja Tampere sijaitsevat noin sadan kilometrin päässä. Someron kansalaisopisto tarjoaa yleissivistävää aikuiskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.
Somerolla on terveyskeskus vuodeosastoineen sekä kunnallisia että yksityisiä vanhusten hoitokoteja.
Somerolla toimii liike- ja palvelualan yrittäjiä kaupungin kokoon nähden runsaasti. Palvelut ovat monipuolisia, kaikki tarvittava löytyy omalta paikkakunnalta. Voit asioida kiireettömästi ilman pysäköintiongelmia ja saat henkilökohtaista palvelua.
Tuotannollista toimintaa on mm. metalli-, elektroniikka-, rakennus- ja elintarvikealalla.
Somero on yksi Suomen merkittävimmistä maatalouspitäjistä.

Lyhyesti Somerosta

Asukkaat

Somerolla asustaa nykyään 9100 asukasta, joista 250 on vieraskielisiä.
Someron ja Somerniemen yhteinen asukasluku vuonna 1950 oli 14 000 asukasta. 1940-luvun lopulla Someron ja Somerniemen alueelle muodostettiin 650 asutustilaa. Karjalaisväestö oli Muolaasta, Heinjoelta ja Uudeltakirkolta.

Henkilöt

Rauli Badding Somerjoki, laulaja, säveltäjä
Unto Mononen, tangosäveltäjä
Pentti Nikula, seiväshyppääjä
M.A. Numminen, muusikko, kulttuurin monitoimimies
Kaari Utrio, kirjailija
Kai Linnilä, kirjailija
Helvi Hämäläinen, runoilija
Kaija Aarikka, korutaiteilija
Risto Rasa, runoilija
Heikki Paakkanen, sarjakuvataiteilija
Liisa Vitali, korutaiteilija
Markku Toikka, näyttelijä, lavakoomikko
Minna Nikkanen, seiväshyppääjä

Maisemat

Someron maisemat vaihtelevat soraharjuisista peltolakeuksista ja metsäisistä notkoista Paimionjoen järvireitin vesistönäkymiin.
Häntälän notkot ovat jääkauden jälkeisiä, Uskelan joen syövyttämiä uomia, jotka putoavat jyrkkäseinäisinä paikoitellen jopa 30 metrin syvyyteen.

Yritykset

Somerolla on n. 750 yritystä.
Someron suurin yksityinen työnantaja on Laukamo Yhtiöt, jossa on
noin 170 työntekijää.

Vapaa-aika

Somerolla on kokoonsa nähden paljon vapaa-ajanpalveluita: uimahalli, monitoimihalli, nuorisotalo, jäähalli, ratsastuskeskus, Hovimäen vapaa-ajankeskus, kirjasto, elokuvateatteri Jukola, Kiiruun kulttuurikeskus,
tekonurmikenttä, keilahalli, moottoriurheilurata.
Someron kulttuuripalvelut on ulkoistettu Someron Kulttuuri ry:lle ja liikuntapalvelut Someron Liikunta ry:lle.

Nähtävyydet

Merkittävimmät nähtävyydet ja kohteet Somerolla ovat mm. Hovilan ja Härkälän kartanot, Somerniemen kesätori, Hiidenlinna, Häntälän notkot, Baddingin kioski Paratiisi, Torppamuseo, Mäkilän traktorimuseo, Kärsälän ruusutila sekä horoskooppipuisto Huvila Härkä.

Tapahtumat

Vakiintuneita tapahtumia: Ruokava-messut, Suviheinäviikot, Somerniemen kesätori, Seiväskarnevaalit, Ol Hollil-tapahtuma, Savi Palaa, Katutanssit Someron sydämessä, Somero Soikoon.
Kesällä Ämyrin ja Esakallion lavatanssit, talvella tanssit Teeriharjulla. Kesäteatterit Somerniemen musiikkiteatteri ja Someron Tupanäyttämö.
Kesäisin taidenäyttelyitä perinteisesti mm. Kiiruun tilalla, kartanoissa sekä Someron kivimeijerillä.

Perinneruoat

hentta ja henttaloora
piapo

Historia

Somero mainitaan pitäjänä jo 1449. Siitä tuli oma seurakunta, kun vanha Portaan seurakunta jakaantui Tammelaksi ja Someroksi.Nimi perustuu siihen, että kirkko on rakennettu someroiselle harjulle. Somero tarkoittaa karkeaa soraa tai kivikkoa.
Keskiajasta lähtien pitäjän halki on kulkenut Hämeen Härkätie Turun linnasta Hämeen linnaan. Kirkonkylän asutus kasvoi Härkätien varrelle, vanhojen maanteiden risteykseen.
Teolliset perinteet ulottuvat 1750-luvulle, jolloin aloitti Åvikin lasitehdas, josta kasvoi oma kartanoyhteisönsä.
Somerniemen kunta liittyi 1977 Someroon.
Somero siirtyi 1990 Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin. Samalla kunta tuli osaksi Varsinais-Suomen maakuntaa. Someroa pidettiin vielä 1990-luvulla Suomen suurimpana maatalouspitäjänä (nykyisin peltoa on noin 26 000 ha). Maataloudessa on tapahtunut siirtymistä sika- ja kanatalouteen.
Somerosta tuli kaupunki 1993.

 


Nippelitietoa

Pinta-ala 698 km2

Väkiluku 9100(2015)

Tuloveroprosentti 19,5

Yrityksiä 750

 

Tutustu tarkemmin