Mikä mättää?

04.01.2014

Puuttuko valvonta? Eikö osata esimerkiksi kilpailuttaa oikein kunnan hankitoja?

Salkkari 4.1.2014 sivulla 5 kerrotaan Someron kaupunkia yllättäneestä ongelmasta – pistesyöpymät kuparisissa vesijohtoputkissa. Kari Kostiander ei tarkemmin kerro, minkälaisissa putkissa kyseistä ongelmaa esiintyy. Lehdessä esitellään kahta erilaista vahinkoputkea – suoraa kupariputkea ja kahden mutkan palaa. Kuparin kerrottiin olevan laadultaan vaadittu – ilmeisesti täyttää yleiseurooppalaisen standardin EN 1057 asettamat vaatimukset (esimerkiksi: kupariputkissa on oltava puhdasta jalometallia vähintään 99,90 %). Ja nyt maakunnassa liikkuu huhuja kilpailuttamisen aiheuttamasta laadun heikentymisestä eli hinnan alentumisen myötä hopean osuus on tippunut todella rajusti – jopa on putkia, joissa ei ole enää hopeaa yhtään, ja silti ne täyttävät laatuvaatimuksen jalometallien osalta ihan laillisesti. Tiedän tällaisen putken syöpyneen jopa 2 kuukaudessa käyttökelvottomaksi, kun siinä ei ollut enää tippaakaan hopeaa mukana.

Tyypin 1 pistekorroosiota esiintyy pääsääntöisesti kylmässä ja kovassa vedessä. Syntyvät noin 1-2 vuodessa – ovat syviä ja puolipallomaisia. Syypää yleensä kiintoaines, mikä on tullut veden mukana tai jäänyt putkistoon teon yhteydessä. Tyypin 1 viat ovat olleet todella harvinaisia vikoja tähän mennessä.

Tyypin 2 pistekorroosiota havaitaan Suomessa kaikkein eniten ja käytännössä sitä havaitaan lämminvesiputkistossa, kun vesi on pehmeää ja sen pH on alle 7,4. Syynä on käyttöveden korkea happamuus ja sulfaattikonsentraatio. Käyttöveden lämpötila on edempänä mainitussa tärkein tekijä, joka ollessaan välillä +25–50 °C on aiheuttanut korroosio-ongelmia. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D1 ohjeistetaan lämpimän käyttöveden minimilämpötilaksi +55 °C, jonka alle lämpötila saa laskea vain odotusajan johto-osuuksilla. Koska vesijohtoverkon kuormitus tiedetään matalaksi esimerkiksi yöaikaan, varustetaan suurin osa kiinteistöistä lämpimän veden kiertojohdolla. Kiertojohdossa vesi kiertää jatkuvasti, jolloin sen lämpötila saadaan tasaiseksi ja estetään sitä painumasta mikrobikasvustoa suosivalle tasolle. Edelleen D1:n ohjeen mukaan kylmän veden lämpötila ei saa nousta yli 20 °C:n.
Mikrobiologisen korroosion riskin minimoimiseksi putkiston suunnittelussa tulee välttää umpipäitä ja pitkiä vaakalinjoja, joihin voisi syntyä sakkautumia ja siten anaerobista mikrobitoimintaa. Lisäksi on varmistettava riittävä puhtaus putken asennuksessa ja käyttöönotossa sekä minimoitava aika asennuksen ja käyttöönoton välillä. Tämän korroosiotyypin yhtenä merkittävänä osatekijän on pohjaveden käyttö missä on paljon silikaatteja.

Joensuun koulun osalta näyttää olevan monen tekijän summa. Mikä on putkimateriaalin todellinen laatu? Miten itse on putkisto suunniteltu- ja asennettu? Mikä on itse työn laatu (esim. riisteet putkien sisällä) ? Pohjaveden laatu, jota meillä joiltakin osalta käsitellään pH:n nostamiseksi – someron vesihuollon sivuilta ei löydy analyysejä vapaasti, vaan pitää kysyä?

Nyt tämän 120 000 euron laskusta voisi osoittaa suoraan meidän edustajaporrasta laadun valvonnan osalta, kuten näyttää olevan Someron kiinteistöissä monet muutkin yllättävät vahingot.

Jokainen voi katsoa Salkkarin kuvaa, missä on vuodon aiheuttanut mutkapala - käytetty 90 asteen mutkia, joista toinen mutka on jyrkempi ja hieman lytyssä. Aiheuttaa putken sisälle ryppyjä eli syntyy eroosiokorroosioalue, mikä voi puhjeta hyvinkin nopeasti – ammattinsa omaava asentaja ei tee moista virhettä. On ilmeisesti käytetty halpoja ”eteläsuomalaisia” asentajia. Missä ovat meidän omat valvojat, jotka ovat hyväksyneet moisen työn jäljen?

Kommentit:

Kuntalainen | 24.07.2014 00:54:37

Tuon nyt täälläkin kunnan kilpailuttamiseen ja työpaikkojen täyttämisessä olevan jotenkin negatiivinen asenne paikkakunnalla oleviin yrityksiin / työntekijöihin. Toivottavasti uusien työntekijöiden rekrytoinnissa annetaan arvoa paikkakuntalaisuudelle tai asetetaan ehdoton muuttovelvoite Somerolle - jäisi nämäkin veroeurot pyörimään pidemmäksi aikaa palokunnalle.

Lähetä kommentti:

Sähköpostiosoite * (Ei näytetä kommentin yhteydessä)

Nimimerkki *

Kommentti *


Monipuolinen kartta?

01.01.2014

Lue lisää »


Jaatilanjoen silta

10.01.2013

Lue lisää »


Tekstin koko A A A Sivukartta

Käyttöohjeet

Yläpuolella näet aihealueet, joita pääset kommentoimaan. Voit kommentoida myös foorumin etusivulle nostettuja aiheita ja kommentteja.

Kommentoidaksesi sinun tulee todistaa ettet ole roskapostia levittävä robotti ja kirjoittaa sähköpostiosoitteesi ensimmäiseen kenttään. Sähköpostiosoitteesi ei näy julkisesti, eikä sitä tulla käyttämään markkinointi- tai muuhun tarkoitukseen. Sähköpostiosoitteen lisäksi tarvitset nimimerkin. Kommentin kirjoitettuasi paina Lähetä-nappia.